Pia Maria Labba Badje Sohpparis eret ipmirdii man rašes dilis sámegiella duođai lea Ruoŧa bealde. Dainna son háliidii geahččalit dahkat maid sáhttá, ja nu gazzagođii sámi oahpaheaddjeoahpu 1.-7. ceahki Sámi allaskuvllas.

Čállán ja govven: Niels Ovllá Oskal Dunfjell

Pia ii dieđe gosa fárre bargat maŋŋel go gárve oahpaheaddjeoahpu, muhto ovtta áššis lea sihkar – son áigu Ruoŧa bealde bargat. Son diehtá man stuora dárbu doppe lea sámegielat oahpaheddjiide.

– Mun sávan ahte eambbosat Ruoŧa bealde gaccaše oahpaheaddjeoahpu. Mii duođai dárbbašit eanet sámegielat oahpaheddjiid dohko, dadjá Pia.

Sihkkarastán barggu

Pia dovddai ovddasvástádusa. Jus sámegielas galgá leat boahtteáigi, de fertejit leat doarvái sámi oahpaheaddjit. Danne ozai oahpaheaddjeohppui.

Seammás diđii ahte sihkkarastá alcces barggu boahtteáigái. Oahpaheaddjin, ja eandalii sámegielat oahpaheaddjin, lea álki fidnet barggu. Ii ges das galle, oahppu addá vejolašvuođaid eará surggiin maid bargat.

Mánnán govvidii iežas iešguđetlágan virggiin. Dalle ii lean oahpaheaddjebargu obage jurdagiin. Dat bođii easkka olu maŋŋel.

– Mun ledjen álggos sadjásažžan mánáidgárddis. Dat lei mu mielas hui somá. Dasto bargen skuvllas maid. Mun fuobmájin ahte liikon bargat mánáiguin ja leat mielde hábmeme sin boahtteáiggi. Mun háliidan oahpahit sámegiela viidáseappot earáide.

Sámi biras

Sámegiella ja sámi perspektiiva ledje ge guovddážis go Pia válljii oahppobáikki. Vaikko ozai maid oahpaheaddjeoahpuide gávpogiidda, de háliidii Sámi allaskuvlii álgit. Son háliidii sámi pedagogihka vuolggasadjin.

– Mu mielas lea hui fiinna oahppu. Mun loavttán bures! Mis leat deaivvadeamit sullii okte mánus. Dalle lea mis huššas oahppovahkku Sámi allaskuvllas. Muđui lea min iežamet duohken bargat skuvlabargguiguin.

Son rámida sihke oahpaheaddjeoahpu ja Sámi allaskuvlla oahpposadjin. Erenoamážit liiko dasa ahte beassá eatnigillii lohkat alit oahpu. Dan ii beasaše gostege eará sajis dahkat. Dasa lassin lea maid hui ilus go beassá sámástit juohke sajis oahppobáikkis Guovdageainnus.

– Mun in fiellat gávpogii, dan gal in daga. Dáppe lea fiinna studeantabiras. Mii eat leat nu máŋggas go stuorát oahppobáikkiin, muhto dan sadjái lea ge álkit oahpásnuvvat eará studeanttaiguin dáppe. Orrunsaji ii ge lean váttis gávdnat mu mielas, dadjá Pia, gii orru studeantaviesuin lahka allaskuvlla.

Vuogas stipeandaortnet

Go sámi oahpaheaddjeoahpu gaccat, de lea vejolaš oažžut 25 000 ruvnno sturrosaš stipeandda Sámedikkis juohke lohkanbaji ovddas. Maŋŋel vihtta jagi dagaha dat 250 000 ruvnno jus olahat 30 oahppočuoggá juohke lohkanbajis. Stipeandaortnegiid birra sáhtát lohkat eambbo Sámedikki neahttasiidduin.

– Norgga Sámedikki stipeandaortnet gusto maiddái midjiide geat Ruoŧa ja Suoma bealde leat eret! Stipeandaortnet lea hui mearkkašahtti mu mielas. Munnje goit addá lassi movtta. Mun ávžžuhan ohcat sámi oahpaheaddjeohppui, lohká Pia.

Loga eambbo sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 1-7 ceahki masteroahpu birra dás.

Loga eambbo sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5-10 ceahki masteroahpu birra dás.